Olisko mahdollista sun lähteä pienelle lomalle? Vaikka viikonlopuksi, se voisi tuoda voimia arkeen. Huomasin, että se meidän taannoinen hotelliloma Turkuun (vaivainen yksi yö) merkitsi kovasti! Sinulla oli raskas syksy nainen, ei silloin jaksa, pysty eikä huvita muu kun se ihan välttämätön!

Huono, sinä? Kaikkea muuta ja uskokin, mitä sanon. Joskus tuntuu siltä että koko maailman huolet on just omilla harteilla ja onhan ne raskaita kantaa, vaikka eivät oikeasti omilla harteilla olekaan. Anna itsellesi lupa olla väsynyt, lupaa, että saat olla kiukkuinenkin, itkuinen, kipeä, viluinen, mitä ikinä tunnetkin, mutta älä vedä turhaa syytä päällesi. Sinun pitää armahtaa itseäsi, koska sinäkään et ole yli-ihminen ja on ihanaa, että olet yhtä inhimillinen kuin me kaikki muutkin, eikös vaan. Toivottavasti tapaamme silloin 25. päivä. En vieläkään ole saanut kelloaikaa selville, mutta kerron, kun tiedän

Hengähdä hetkeksi. Kun on oikein väsynyt, ei jaksa muiden asioista innostua tai kiinnostua. Toisaalta, se voisi olla aika pysähtyä ja purkaa suru paha olo ja murhe jotenkin sieltä sisältäsi ulos. Koska ei se työtoveri sitä sinun surua voi tuntea, ja elämää pysäyttää. Se on hänen sen hetkinen maailmansa. Ehkä sen puheen arkoitus on viedä ajatuksiasi pois siitä mikä raskaimmalta tuntuu. En tiedä..mutta surevaa ihmistä on muiden vaikeaa lohdutta, sillä sanoopa kuka mitä tahansa surevalle, se ei vie surua pois. Kuten sanoin hengähdä hetkiseksi, pysähdy miettimään, ja vie haudalle kynttilä. Tuijottele liekkiä, ja nosta pääsi pystyyn. Suru ei lopu suremalla, se hivenen helpottaa ja vaipuu taaemmaksi, lopu ei koskaan kokonaan. jos yksin ei pärjää surun kanssa,..voisi pieni keskustelu vieraan ihmisen, terapeutin, lääkärin kanssa auttaa. Se kynnys voi olla korkea, mutta inhimillinen. Kun sen kynnyksen yli astuu, hupomaakin että korkeus on sopivan mittasuhteinen, kunhan sen vaan astuu.Yksin on vaikeaa toipua,ja jatkaa elämää.
Isot halit jälleen,..
Etkä ole huono tytär..höpö höpö.Olet hupllten murheen ja surun uuvuttama. Olet ihminen.inhimillinen.

Ystävä kulta, ET oo huono tytär! Näi se o, työpäivä jälkee takki tyhjä, ainakii melkei. Sie oot viel nuor minnuu verrate, mut nää kaik komeroitte, sauna, kotisa siivoojat, ahkerast leipojat ym ym. Miu mielest paljo turhaa vouhotusta, normaali perustekemine riittää. Mie teen sillo ku silt tuntuu, inspiraatio iskee. Nyt kolme päivää vappaata, oon totaalisest niitte tarpees, ol aika rankka työviikko. Poikiikaa ei saaha, ku o kavereitte synttäreitä. Ei olla katkerii, mut ikävissää kuitekii. Mukavaa kuukauve vaihetta =D